keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Ef. 5:6-10/ Ps. 51

7 nov 
Tänään on ollu jotenkin tosi hengellisesti rikas päivä. Pitkästä aikaa. Kristittyjen yhteys on jotain aivan todella siistiä. Olin tänään aamulla säestämässä ja kuorossa meiän kirkossa. Saarna käsitteli Draw me close teemoja ja pääpaino oli Ef 5:6-10 ja ps 51 puhu mulle paljon asioita. Kuinka vitsin syntinen oon täällä ollutkaan, kun oon niin kaukana Jumalasta. Sain kyllä tänään virvoketta sielulleni ja pohdiskelun aiheita ja sulattelemista. Jos mä en vietä jumalan kans aikaa ni miten mä voin kuvitella, et jumala puhuis mulle? Mikä vitsin idiootti tässäkin kropassa asuu.. :D
Mentiin kirkon jälkeen Lauran kans pitsalle. Parannettiin vähän lisää maailmaa. Ja oltiin vaan ja nautittiin toistemme seurasta. Sit lähettiin metsästämään taksia. Sit gama ajo just mein ohi. Oli taas sellanen tilanne et tälleen jälkeen päin huomasin, et saatto olla jopa jumalan siunausta. Mentiin eka ettii gamaa sen vakkaripaikalta, mut ei se sit ollu siellä. Sit mentiin takas sinne, mis on yleensä paljon takseja. Yhtäkkii joku moikkas ja sehän oli kukas muukaan ku gama. Sit mentiin gaman kyydillä ja mua vaan nauratti koko ajan ihan sikana ku jännitin ihan sikana sinne rachelille menemistä. Mut se oli kyllä ehdottomasti päivän paras ratkaisu, et menin sinne.
Mulla oli niin kivaa et melkeen halkeen. Siellä oli siis ”Coosin” synttäribileet ja lahjaks hän halus lihaa. Oli aivan loistavaa kun oli oikeesti aikaa jutella ihmisten kans. Keskusteltiin monista jutuista joulusta, musiikista, tavoista, uudesta vuodesta jne. Sit yhtäkkiä ”Tenele” kysy et onks mun suhde Jeesukseen kunnossa? ja toinen kysymys oli et oonko onnellinen? Tuli mieleen et mahtokohan olla profetoimisella mitään tekemistä asian kans.. Just hyvä ku oltiin Lauran kans just puhuttu aiheista..
Otettiin vähän kuvia. Grillattiin. En tiiä oonko ikinä nähny niin paljon lihaa kerralla. Sitä vaan oli ihan sikana.. Mut toisaalta kaikki meni joten.. Ihan hyvä. Mä en myöskään ollu ikinä syöny käsin. Oli jotenki idiootti olo. Ja Wandile kerto et afrikassa yleensä syödään käsin ja sit vast ku on jo tosi vanha ja arvostettu ni voi syödä lusikalla. Tarjolla oli maize mealia (vähän mannapuuron tapanen hyvä mömmö) ja erilaisia makkaroita ja lihoja ja kanaa ja pari salaattia ja juotavia. Mut oikeestaan pääasiassa lihaa. Aika perinteiset swazimaalaiset partyt. Musiikki soi taustalla ja tanssittiin siinä vähän ja kaikki oikeestaan lähti kotiin siinä pimeen tullessa. Oli vaan niin kiva ilta, et tuun vaan niin paljon kaipaamaan tätä, vaikka noikin Gaman tavoin ihmetteli ,ku vaan nauroin ja hymyilin melkeen koko ajan.
Gama tuli hakemaan ja sit ruvettiin puhumaan mun poikaystävätilanteesta ja taas kerran hän sano, et toivoo mun löytävän hyvän miehen. Ei semmosta joka huutaa tai lyö tai tekee mitään pahaa ja sun oon jotenkin vähän ”broken inside”. Mut laulaminen oli vaan niin siistiä. ”Savior, he can move the mountains, my god is mighty to save, he is mighty to save. Forever, author of salvation, he is conquered to grave, Jesus conquered the grave”
Sit oli vaan niin ihana tunne, ku janosin Jumalan sanaa pitkästä aikaa. Istuin pitkään tossa ulkona ja vaan lueskelin raamattua. Tosin nyt vaan hyppien, mut tosi monet jutut sieltä tuli niin kohti. Jutut syntisestä ja luopuneesta lampaasta oli vaan niin mannaa mun sydämelle. Ihmeellisiä on kyllä jumalan suunnitelmat. Miks pitää päästää kauas.. sikskö että voi taas vetää lähelleen? Nautin joka sieluni sopukalla niistä hetkistä ku istuin uklona, kuuntelin hiljaisuutta ja yritin myös jumalaa. Hän vaan rauhotteli mun mieltä, etten syyttäis itteäni kaukana olemisesta. Se oli lohdullista.
Juttelin myös Sibusison kanssa mut tällä kertaa janosin enemmän jumalaa ku Sibusison kans juttelemista. Sovittiin et meen viikon päästä maanantaina käymään niillä ja juteltiin vähän niitä näitä. Ei paljoa, mut nautin vaan niin ssikana siitä ulkona istumisesta ettei mitään rajaa. Rakastan tätä elämää täällä, mä en halua pois. Kun joskus tuun takas ni haluun niin löytää nää ihmiset uudestaan. Facebook ei toiminu ni vähän haasteellista oli ettiä sieltä. Mut koitetaan joku päivä uudestaan.

Malolotja Canopy Tours

6 nov
Me oltiin Lauran, Iidan, Janitan, Nikon ja Paulin kanssa Malolotja Canopy Tourilla. Ekana me mentiin sellasella siistillä maastoautolla jotain karseeta mettäpolkua maastossa, josta oisin voinu väittää, ettei siel voi kulkee muuta ku kävellen. Mut anyway mentiin maasturilla ja oli aika karseen hienoja maisemia. Nähtiin muun muassa Swazimaan kolmanneks korkein vuori. Koko Malolotjan alueella on kaikki kolme swazimaan korkeinta vuorta. Sit käveltiin vähän matkaa. Siel oli 12 laituria ja 11 liukua. Eli meillä kaikilla oli valjaat päällä ja niiden valjaiden avulla meiät kiinnitettiin vaieriin ja sit aina liu’uttiin seuraavalle laiturille. Tää huvi kesti joku reilu kolme tuntia. Sit viel vähän käveltiin ja sit ajettiin maasturilla takas. Hintaan sisälty myös kevyt lounas, vaikka muuten toi olikin aika tyyris extremeasia.
Saatiin mun mielestä ihan hyvät ohjeet ja siel paikan päälläkin jos tuli jotain ongelmia ni oppaat autto meitä ja oli kyllä tosi mukava reissu. Upeita maisemia ja kivoja kuvia itse kustakin ja aivan todella mahtavaa viettää Lauran kanssa aikaa. Aivan loistava tyyppi ja oon niin kiitollinen Jumalalle siitä, et oon saanu tutustua Lauraan.
Illalla Laura tuli viel meille ja juteltiin ja juotiin teetä. Puhuttiin aika syvällisiä ja iskästä ja kaikesta. Sit pelattiin bonanzaa vähän piristykseks ja lopulta treenattiin biisejä sunnutaista kirkkoa varten. Se oli hyödyllistä kyllä. Vähän parannettiin maailmaa keskustelemalla ja keskustelemalla ja keskustelemalla. Se on hauskaa välillä. Sitte Gcinilen sanojen mukaan ”let’s do that”. Siinä onkin haastetta vähäks aikaa. Käveltiin Laura kotiin. Tulin koneelle stressasin ja ahistuin kaikesta ihan sikana. Pitäis varata majotuksia ja suunnitella lomaa. Sit jännitin vähän tai vähän enemmänkin sunnutain säestämistä. Menin nukkumaan ihan liian myöhään ja näin jotenki tosi levottomia unia.

Kotiin kaipausta - suuntana Mbabane

5 nov
Aamulla lähin joskus vähän sen jälkeen ku Pauliina oli lähteny kohti kombipysäkkiä. Joku halus välttämättä tulla juttelemaan mulle mut onneks kombi tuli. Ja sit viel bussissakin mun viereen istu joku sellanen hauska heppu, joka oli jo melkeen menossa mun kans naimisiin. Mut toisaalta hän kyllä vaikutti ihan mukavalta ja tajus lopulta sen et en oo menossa naimisiin. Voi olla et nähdään jossain vaiheessa tai sit ei.
Menin koululle. Oli ihan outo fiilis ku kaikki tuli yhtäkkiä siihen, et missä sä oot ollu. Sikhile ensimmäisenä. Sit niillä oli hetken jotain tanssijuttua ja sit ne harjotteli jotain joululauluja. Oli kyllä niin sellanen olo ku olis tullu kotiin ku monet kyseli perään. Tulee niin ikävä heitä kun täältä joskus lähdetään = viikon päästä. Aika kauhelta se treenaus kyllä kuulosti, mut pariin otteeseen se meni ihan kivastikin.
Mä en haluu lähtee pois mä en vaan haluu, eiks vois jäädä vähän pidemmäks aikaa. Tänää illal ollaan viel menos treenaa sunnuntain serviceä varten jotain worship-lauluja ja siitä tulee varmaan aikas siistiä. J

Ngonini

 4 nov
Seuraavana aamuna herättiin kuudelta ja siinä hoidettiin aamutoimia. Pauliina keitti puuroa ja syötiin aamupalaa. Seittemän jälkeen lähettiin kävelee kombille. Ja yhes kohassa jäätiin pois, mentii juttelemaan kaupalle ja odotettiin opettajaa. Käveltiin siis samaa matkaa sen esikoulun opettajan kanssa. Ekaks niillä lapsilla oli vapaata leikkiä ihan pieni hetki ja sit kaikki kävi vessassa ja otettiin aamurutiinit joskus puol yheksän tai yheksän aikaan. Mikä päivä on tänään, mikä päivä on huomenna ja niin edelleen. Sitte mä luin niille kirjan babarista. Ne kuunteli aikas tarkkaan ja se opettaja käänsi swatiks. Lopulta lapset sai ite kertoa sen tarinan kuvien avulla uudestaan. Osa näytti todella nauttivan siitä.
Sen jälkeen tehtiin pauliinan toteuttamia ompelukuvia. Autoin lapsia niissä ja palapelien tekemisessä. Se oli ihan hauskaa. Sen jälkeen kaikki kävi vessassa ja ruokarukoiltiin. Sitte oli tauko kymmenen maissa. Tauon aikana istuin puun alla syli täynnä lapsia. Oli hauska huomata, etteivät he pelänneet minua yhtään niin paljon kuin Pauliinaa hänen tullessan ekaa kertaa. Ehkä lapset olivat oppineet jotain. Oli kyllä ihan omalla tavalla uuvuttavaa kun joka raajalla oli joku.. Neljä sylissä ja vähintään kolme vieressä.. Oli siinä ajatuksissa pitelemistä :D
Iltapäivästä ei oikein tullutkaan sitten mitään, niin kuin ei ilmeisesti yleensäkään. Lapset syövät vain vähän eväitään ja ryntäävät ostamaan karkkia viereiseltä koululta. Iltapäivällä vaan oltiin ulkona ja oli vapaata leikkiä ja sit vielä pieni tuokio sisällä leikkien ja laulaen sekä loppurutiinit. Koulu päättyi klo 12.
Vielä ennen ku lähettiin otin vähän kuvia paikoista ja jotenkin kummasti niihin kuviin ilmaantu kasoittain lapsia.. Aikamoisia linssiluteita nuokin. Lähettiin paluumatkalle. Kävelyä oli siis yhteen suuntai kolme viiva neljä kilometriä. Siellä oli siis sellanen hiekkatie/polku, jota pitkin kuljettiin. Oon huonompiakin teitä nähny, mut myös aika paljon parempia. Sit käytiin vähän craft mestoilla ja ostin pienen söpön korin ja sit sellasen toisen matkamuiston. Sieltä oli myös aika makeet maisemat.
Sitte mentiin piggs peakiin. Matkalla tosin kombi sano ittensä irti.. tai siis lue: siitä loppu vesi ja piti kääntyä takasin. Aika hyvät hajut tuli moottorista ja aika paljon jengi kanto läheisestä joesta vettä sinne, mut niin nätisti matka jatku ihan ku mitään ei olis ikinä tapahtunukaan. En välttämättä olis halunnu istua sen jälkeen siinä moottorin päällä olevilla penkeillä.. kierreltiin vähän Piggs Peakia. Käytiin viel syömässä KFC:llä ja sit kaupassa. Otettiin kombi takasin. Oli jotenkin niin kuuma päivä, et kotona ei oikeen jaksettu tehä mitään.
Vähän lämmitettiin illalla keittoa sähköttömällä keittimellä, koska sähköt meni. Illalla oli aika makee ukkonen ja yhessä vaiheessa sato aika julmetun kovaa. Nukkumaan mentiin varmaan joskus kaheksan jälkeen. Toisaalta siinä on jotain hyvin tunnelmallista vaan pötkiä sängyllä ja olla kynttilän valossa.

Group F & Piggs Peak

3 nov
Koulussa oli ihan kiva päivä. Opettaja piti testin ja sit iltapäivällä katos johonkin. Sain olla kaksin lasten kanssa ja se oli kivaa. Koska sillon tutustuu heihin paremmin. Koulupäivän jälkeen lähdin suoraan Piggs Peakiin. Päivä oli kuuma ja matka myös. Sit tapasin Pauliinan Piggs Peakissa ja otettiin kombi Matsamoon.  Pauliina asu siis siinä Piggsin ja Matsamon välillä jossain Kathyn kanssa. Siellä oli sellanen pieni lautamökki missä oli kaks sänkyä ja jotain hyllyjä tavaroille. Keittiö oli toinen erillinen mökki missä oli just hella, kaappi ja jääkaappi. Mut ihan mukavan oloinen paikka. Siellä oli myös 4 koiraa ja kissa. Aika idiootteja kaikki. Yö meni kivasti, mietin yhessä vaiheessa et oisko pitäny ottaa malarialääkettä, mut eipä pauliinakaan sitä oo tainnu syödä joten..

Nothing special..

2 nov tiistai
Oli ihan semijees koulupäivä. Lapset otti kuvia. Se iitä. Ihan kiva päivä :D
Oltiin bible studyssä. Siitä on tullu mulle kyllä niin koti, ettei mitään rajaa. Tulee niin ikävä heitä. Kaikki se läppä ja se aihe, mitä käsiteltiin ja ruokusaiheet ja kaikki oli jotenkin vaan tosi jees. Siellä ihmisten kanssa jutellessa tulee kovin kotoisa fiilis ja ku muistaa muutamien nimiä ja niin poispäin ni tuntee kuuluvansa johonkin. 

Intoa ja piukeutta..

1 november
Tänään oli aivan loistava päivä. Vaihdoin luokkaa ja menin group F:n kanssa. Opettaja oli aivan ihana. Juteltiin aamulla kaikenlaista ja hän kyseli miten mä oon viihtyny täällä ja kaikkea. Hän myös sanoi, et voin joskus mennä niille ja voidaan yhessä tehä swazimaalaista ruokaa. Assemblyn jälkeen kävi ilmi, et kukaan ei ollu sanonu et tuun siihen ryhmään, mut ihan hyvin se meni tälleen oma-aloitteisestikin.. Lapsilla oli aamulla ARTSia ja he liimasivat paperille kalan muotoon kävyn palasia ja toiset hakivat ulkoa lehtiä. Lehtiin laitettiin maalia ja se painettiin paperiin. Perussettejä, mitä itekin muistan tehneeni ala-asteella :D
Käytiin yhen opettajan talon ulkopuolella ja käveltiin keskustaan. Hajoilin taas ku en vaan osaa kävellä tarpeeks hitaasti kävin kaupassa ja asettauduin taas kerran harvinaisen viisaasti kombin takapenkille niin, et kaikkien piti nousta, kun halusin pois. Sain pinnejä!!